torstai 27. joulukuuta 2012

Tiedän miten sattuu menettää

Itkin eilen läskiyttäni S'lle, taas.
Alkaa varmasti kyllästyttää jo?

Koitan ottaa iisisti, rennosti,
mikä se sana onkaan,
vähän tehdä pilaa mahastani,
niinkuin mun mielestä se olis jotenkin vaan hauska,
toi kaikki läski tossa.

En pysty.
Mun on vaikea nauraa itselleni, kun puhutaan ulkonäöstä.

S'ltä ja sen porukoilta kuoli eilen illalla koira.
Lepää rauhassa. ♥

Muistoksi sytytettiin kynttilä, heti kun kuultiin
Kyllähän se sai suremaan.
On vaikee miettiä, että ei olis uskonu näkevänsä sitä viimistä kertaa tiistaina.
S onneksi näki vielä eilen päivällä.

Uskon, että koirille on oma taivas. Siellä ne meidänki koirat on, ollu jo pidempään.

Tänään on ollu ihan mukava päivä.
Päänsärkyä vaan ja haluisin saunaan.

Ahdistaa, mitä koulun jälkeen? Mikä tulevaisuus?

Suljen ne mielestäni ja nautin lomasta.

Minä tiistaina. Piti sitä nyt vähän siistiyteen panostaa vierailuja varten.
Eilen halusin viiltää.
En viiltänyt. 

Nyt on hyvä olla. 

2 kommenttia:

  1. Opit sen kyllä vielä aikanaan, nauramaan läskiahdistukselle. Minäkin opin.

    Etkä sitäpaitsi näytä miltään muulta kuin hoikalta tuossa kuvassa!

    Hyvä ettet viiltänyt <3

    VastaaPoista
  2. En ymmärrä alkuunkaan miksi sulla on läskiahdistusta koska olet pieni! kaunis <3

    Hyvä ettet viiltänyt! Oon ylpeä susta rakas.
    puspus <3

    VastaaPoista