"Calm yourself," he says to me

Tukassa taas "ylimustaa". Turkoosi kulahti niin paljo, tuli vaaleensinisiä raitoja ja näky blodia +juurikasvua oli jo.. Vois antaa tukan rauhottua vihdoinki kaikista värinpoistoista.

S tulikin Somerolle jo tänään (tai siis tossa torstaina iltapäivällä).
En mä olis pärjänny enää kunnolla, viimeyö oli aika kauhea..

Viiltäminen houkuttelee, en vaan jaksais sitä enää, kun en ikinä onnistu saamaan kunnollisia viiltoja.
Silti haluaisin ja tarvitsisin viiltoja. En tiedä enää, en pysty enää.

Tuun aina olemaan yks ja sama ihmisraunio. Emmä selviä tästä. Emmä muutu.
Apua.

Ainiin, näin exää ja sen nykystä tyttöystävää tänään, kävi tos tupakalla.
Eka ajatus muijasta "se on laiha". Ja alemmuuskompleksi valtasi mut taas,
ei mua kiinnosta mitä exä musta ajattelee, haluaisin vaan olla yhtä hoikka kun sen muija.
No, tunnelma ei ollut kuitenkaa ees kiusallinen, ihan mukavaa oikeestaa, vaikkei puoleentoistavuoteen oltu nähty. En kaipaa seurusteluaikoja sen kanssa ollenkaan, en sitäkään yhtään, mut oli ihan jees nähdä.

On ollu parempi olla S'n kanssa. Nyt vaan ahdistaa niin paljon mun kroppa.
Täynnä läskiä. 

Emmä viitti sitä tosissani sanoa. En taas.

Huomenna Hämeenlinnaan, nään kisuvauvvat. ♥ Ikävä niitä (riiviöitä, kuulemma :D) :3

Särkyä voi kivikin

Mä en jaksa enää.
En jaksa itteäni ja sitä mitä teen S'lle.

Kello on viis ja mä en saa kyyneleitä loppumaan.
Vihaan itteäni kaikesta mitä puhuin tänään.

Tiiän viiltäväni huomenna (tänään) niin paljon kun jaksan,
molempiin käsiin. Tai ehkä vaan toiseen?
Ei mun kuuluis olla edes elossa,
oon vaan huono ihminen.

Ehkä mä vielä joskus opin olemaan niikun ihmiset on.

Paloja musta levinneenä lattialle.

Everything will be okay

Sadetta, tiedän, että jossain vaiheessa luet tämän.

 Surettaa niin kovasti, että olet liian pohjalla. Toivon kovasti, että osasto auttais sua, haluan, että pärjäät, jaksat, paranet. Olet ihana, tulee kauhea ikävä sua. 

Kestä vielä. ♥

Luulen, että viimestään koulun alkaessa tarvitsen jonkun, jolle puhua. Ammattilaisen.
Voiko näin pärjätä?

Itsetuhoa jatkunut taas puolitoistavuotta. Viiltelyä, lääkkeitä alkoholin kanssa.
Kuolema kuulostaa helpolta poispääsyltä jokaisesta ahdistavasta, vaikeasta, masentavasta olotilasta.
En mä oo itseäni tappamassa.

Ehkä mä tulen taas tarvitsemaan ammattilaista.
En vaan tiedä tulisiko siitä mitään, en osaa, huijaan. 

Tai ehkä mun pitää vain kärsiä.
En sais kärsiä, ei mulla oo siihen oikeutta,
kun viimeinkin asioiden pitäisi alkaa sujua.

Vittu mä olen idiootti! Mulla pitäis viimeinkin olla hyvä olla, 
eikä silti ole. 
Vihaan itteäni tästä. Oon ihan paska.

I cut because the scars

and new cuts

makes me feel beautiful.

 

But the secret is still my own

Oon niin säälittävä.
En osaa olla yksin.

Yksi ilta, yksi yö,
ja kaikki paska valtaa mielen.
Samantien.
Siitä ei saa puhua, eikä voi.
Aina voi turvautua terään, vaikken eilen voinutkaan, pelkuri.

Pitää opetella yksinolemista.
Pitää opetella kestämään, millä tahansa keinolla, vaikka se keino olisi itsensä satuttaminen.
Se on sentään nautinnollista. Kaunista. Oikein.

Emmä uskaltais alottaa puhumista, kuitenkin pitää jättää taas kesken,
oon jo nyt tarpeeksi vihainen. Ei mulla oo mitää uutta sanottavaa,
samaa paskaa, miks siitä pitäisi sanoa?

Helvetti, en mä pärjää, eikä mun tarvitsekkaan.
Eikä mun myöskään tarvii puhua.

Surettaa, yksi teistä lukijoista on lähtenyt.
En kuitenkaan ihmettele.

Again and again

Rippijuhlat ohi. Oli ruoasta huolimatta kivaa.

Oon Somerolla, yksin. Mitäs jätin puhelimeni tänne.
Väsyttää.
Itkettää.
Masentaa.
Eikä silti jaksa tuntua.

Koitan millaista olisi viiltää reiteen. Tulee varmaan huonoja jälkiä.
Jos saisin edes kipua.

Miksen saa puhua, ääneen, en kirjoittaen mesessä.

Tahdon.

Kun parrasvalot sammuu

Vastaan huomenna kommentteihin, nyt en pysty..

Vähän (tai vähän enemmän) oon nyt humalassa, ja huamenna (eli tänään, taas) teen 2 kakkua siskon  rippijuhliin, jes, toivottavasti herään ajoissa.

Sain pari haavaa kun koitin "oikoa" kaljatölkkiä, mutta kipu on ihan jees. Pieni kipu, aina välillä.

Valvoin viimeyönä kuuteen, vähän ylikin Tämän tekstin (klick) takia mutta asia on kunnossa.
S tekee makaronia tossa, pakko, etten oksenna.

On ollu hieno ilta.
Itkin vaan, (ehkä?), koska sattui niin vitusti nuo kaljatölkin haavat sormessa.
Enemmän kun omat viillot, itsetehdyt.
Säälittävää.

Heippa lukijat.
Koitan olla hiukan parempi joskus.

Kyyneliä aamulla, kun kuuntelin Yön Parrasvalot -kappaletta.

Aamuedit/ Kyyneliä myös tämän kirjotuksen jälkeen yöllä, Parrasvalot ja iskäikävä.

In the midnight hour

Ja taas kello on noin paljon ennenkun tuun postaamaan tänne..

Päivät menee ihan ohi, tänäänki tuli nukuttua kolmeen.
Vaikka joo, mitäpä sitä tekemistäkään olis, keskustaan kyllä pääsis kävelemällä, koska autoa tosiaan ei voi käyttää, mut mitä keskustassakaan, kun ei oo rahaa?

M nukkuu päivät ja valvoo yöt, koska menee niin aikasin töihin.
J'tä vois nähdä, muttei sillonkaan keksi mitään. Ärh.

Ollaan siis kytätty Housen ekaa tuottaria (ja sekin saatiin tänään katottua loppuun...),
ja leikitty kisujen kanssa.

No ainaki ton bannerin (vaimikätoiyläkuvaonkaa) sain muokattua mielestäni ihan kivaks.
Tiedä sit teidän mielipiteistä.. :p
Omakuva on siinä juu, ja voinkin tohon loppuun laittaa sen värillisenä, koska tukka. ♥
(Aika leveeltä näyttää toi kuva, oli pakko vähä levitellä sitä..)

Jaa tuskin tässä muuta.. Ihan hyvää siis niin kuuluu jne, tylsä elämä, pahoittelen.

Ja vielä se kuva

Ei mulla nyt mitään syvällistä sanottavaa ole. Tylsä postaus.

You can't win this fight

Mitäs nyt kertois..

No, päivät on ollu tylsiä,
no money no funny,
ja maanantaina jäätiin parvekkeelle jumiin pelkissä aamutakeissa..
Varmaan tunti koitettiin jotenki tiirikoida sitä ovea, mut ei niin ei.
Piti soittaa J pelastamaan, koska ei meillä mitään kahtakytä euroo käteistä ole,
ei ollu edes tilillä sen vertaa.
Pari tuntia kokonaisuudessaan siel istuskeltiin, onneks ei sentään tuullu ja satanu.

Ja nyt on autosta akku loppu, ai saaaatana, tää meiän perjantai kolmastoista tulee vähän myöhässä, ja vissiin useempana päivänä.
Saapa nähdä mitä muuta täs tulee.

Launataina vanhaan vankilaan vääntää pari kakkua siskon rippijuhliin.
En haluis mennä, mut lupasin ne kakut...

Viiltäminen ei oo tänään houkutellut.
Ihmettelen.
Syömisethän meni illasta vituiks, niin luulis nyt,
että tekis mieli repiä ihonpalat erilleen,
nähdä se ihana syvennys niiden välissä.

Mutta ei. Miks se häiritsee mua?

Muutamat kuvat ja nopeat kuulumiset

Eppu -kuvissa laadut kusee, mut silti. ♥

Oli ne sankariainesta. ♥

Sit viel pakko pistää tuitui kuvat kisuista. :3

Jaaaa sit ne kuulumiset, no ihan hyvää, väsy vaan, koska nukahdin eilen hiukan ennen seiskaa ja heräsin jo yheltä.. Vähän vitutti.

(Oon syöny liikaa, postaan siihen liittyvään blogiin ehkä huomenna..)

M kävi kahvilla ja toi mikron! Sille tuleeki paljonpaljon käyttöä.

Siivoiltu ollaan vähän, pitäs vaan tosissaan saada aikaseks imuroida. No, huomenna. 

Pakko se on.

Viiltojäljet tekee kipeää. 

En ole sankariainesta, se kunniasta ja maineesta

Menipäs päivä hienosti täydellisesti, niin täydellisesti että pääsen nyt vasta postaamaan!

Eli heräiltiin aamulla ihan pikkuhiljaa, huomattiin, että sataa vettä.
Aateltiin lähteä Ideaparkiin M'n ja J'n kanssa (niinkun alunperin oliki tarkotus), ja kattella vähän millasta säätä Tampereella tulee oleen.
Ideapark reissu meni vähän pitkälle,
mut saatiin me M'n kans mukaan take away -posliiniset mukit, oli kätevät autossa ja festarialueen ulkopuolella. ♥
Sit piti kikkailla niin, että saadaan hiukan lisää rahaa.
No, saatiin rahat, joten S'kin pääsi festarialueelle,
ja ainakin mä vietin yhen elämäni parhaista tunneista; Tunti Eppu Normaalia livenä parhaassa seurassa. ♥

Se oli täydellistä, osattiin monien biisien sanat, joten tietty laulettiin mukana (vaikka multa ääni vähän meinas mennä vielä huonompaan, koska ihan täysin terve en vielä oo).
Huomenna (tänään....) laitan varmaankin muutaman kuvan, ihan täydellistä laatua ei ole, koska iPhonella kuvattiin.
Ei todellakaan kaduta, että lähettiin!
Sääkin oli meidän puolella, just Eppujen tokavikassa biisissä alkoi vähän tihuttaa, ihan vikan biisin jälkeen satamaan vähän reilummin.
Oon niin onnellinen, että lähettiin.

Sit ajeltiikin Hämeenlinnaan takasin, tultiin meille, otettiin huikkaa, ja jatkettiin hetken aikaa baarissa,
kunnes neljän maissa heitettiin M ja J koteihinsa.
Mustikkashotit on ylihyviä, nam. (:

Tätä päivää ei pilannut mikään! Hymyilin paljon.

Max'kin on jo selkeästi rohkeampi pikkunen, ja molemmat meni hiekka-astiallekkin tänään!
Suoraan sanottuna, en oo ikinä ollut niin ilonen nähdessäni kissan paskaa. :D :D
On nuo nyt vaan niin sulosia, aaa, oon niin rakastunut. ♥
Niin ja M pääsi nyt sitten Rockyn kummiksi. :D (:

Tämmöistä loistavaa♥,
ja viikon päästä siskon rippijuhlat. (:

Okei, oon tosi väsy (kello onki jo vartin yli viis...), joten menen tästä S'n viereen ja koitan iloisuudeltani nukkuilla. :3

Mau :3

Haettiin tänään (eilen = perjantaina) S'n kans kaks vallottavan suloista poikakissavauvvaa. ♥♥
Ensin piti vaan yks ottaa mukaan, mutta eihän sitä toista voinu sinne jättää yksin. ):
Ai että, rakastan noita pikkusia. ♥
Kattoo nyt miten tääl pärjää kolmen miehen kanssa. :D

Max & Rocky ♥

On ne vaan aivan ihania. :3 Max vaan on vähän säikky, ja ujon tapanen. ): Ei millään antanu mennä lähelle, ja juoksenteli sohvan, sängyn ja lipaston alle piiloon, eikä syöny mitään nyt illalla. Ehkä (ja toivon mukaan) pikkusta vielä jännittää tää uus paikka.

Mut tästä vielä muihin kuulumisiin,
kipeys on aika hyvin menny kyllä ohi, eli huomenna tie vie Tammerfestiin/ihan vaan Tampereelle, täytyy nyt kattoa saako S rahaa, et päästään portista sisään Eppuja kattomaan. Jos ei, ni aidan taakse vaa juomaan!
Vähän surettaa nuo pojat jättää heti yksin kotiin. ): Mutta onneks tullaan yöstä takas, niin ei tarvii yötä yksin olla.

Hmm. Pahojaki sanoja oon kuullu.

"Joko minä ja apu tai ei kumpikaan" 

Tuosta oon yrittämässä päästä yli.

Ja loppuun vielä (näköjään pilaamaan tää postaus)
olkapää näyttää nyt tältä:

Laadun huonous tuskin haittaa.

Noihin en ole tyytyväinen. 

(Vaikka tuossa näyttää jo vähän pienemmiltä, 

koska on kerenneet parantua, kahden viiltelykerran jäljet)

My body, my pain

Muistu äsken mieleen, en tiiä mistä, varmaan siitä, et olis ollu kiva jos S ois kaheksan maissa (lähtiessään), antanu halin tai pusun tai jotain, ku varmaan ties, ettei kerkee täs enää poikkeemaan.

Sinä päivänä kun pääsin osastolta pois, S'n piti vankilaan (=sinne sijaiskotiin) tulla "selvittämään asioita".
No, mähän jäin tietty sinne sillon, en päässy lähtemään Somerol mukaan,
joten S lähti ja mä jäin. Ja mihin S lähti? (Baariin?) vetämään perseet.
Sillä välin, kun mä itkin miettien miten se pärjää,
ja samalla itkien itteni uneen.

Vaikka onkohan tuollakaan enää väliä, miksipä olis?
Eihän kukaan ees kertonu mulle et se oli ryyppäämässä.

No, kävimpä tossa äsken viiltämässä, enkä taaskaan oo tyytyväinen jälkiin.
Toisaalta, eihän silläkään oo nyt kauheesti väliä. Sainpahan ainaki viillettyä.

Tuskin aion yrittää sen lopettamista uudelleen.

Mun keho,
mun kipu,
toiset hukuttaa paskan olon ryyppäämiseen,
toiset puhumalla,
toiset kirjottaa,
toiset keksii jotain mukavaa tekemistä.
Mä hukutan oloni ihan niinkun muutkin,
tekemällä jotain,
mikä siihen auttaa.
Minkä ansaitsen, mitä haluan, mikä helpottaa.

Ihan turhaa olis lopettaa.

Viikonloppu lähestyy...

...ja mun pitäs parantua, lauantaina olis Tammerfestiin lähtö! Helvetti!
Ei onneks yskitä yhtään niin paljon ku maanantai-iltana tai tiistaiaamuna.
Lämpöä saattaa olla (välillä, koska Buranahan "vie kuumeen pois"),
kurkkukaan ei oo kun välillä hiukan kipeä. Nenä tukossa ja silleen, mut sitä varten on Nasolin.

Eilinen päivä meni nukkuessa ja makoillessa, Bonboneja ja jukurttia syödessä ja Frendejä kattellessa.

Huomasin kanssa, et oon hiukan tyytymätön olkapään (vai mikä käsivarsi toi on tai jtn) viiltoihin.
Liian vähän. Lisää samanlaisia, ehkä tänään jo.

Tupakkaa en saa poltettua, kirvelee. Joten se siitäkään ilosta tänäänkin.
No, Strepsilsejä ja hunajateetä naamaan, ehkä kurlausta suolavedellä niin eiköhän (toivottavasti) huomenna voi polttaa.

Pahoittelen, nää on nyt näitä kipeysselostuksia postauksia, koska kun oon kipeä, musta ei oikeesti tavallaan tunnu miltään.
Mikään ei vituta (muutakun vaikka just joku nenän tukkosuus) esimerkiks se, että veli vei kysymättä meidän leffoja mukanaan kaverilleen, paikkaan, jossa leffoja aina (Huom. AINA) katoilee/hajoaa. Ei vituta sekään.
Vaikka vituttais jos en olis kipeä.
Ei myöskään hymyilytä kovin helposti. Frendejä kattellessakaan ei meinaa saada hymyä, mikä on outoa  multa.

Joten siks tällasta, mulle ei kuulu mitään, mut pitää silti jotain keksiä tänne, että saa edes vähäsen aikaa kulumaan.

Edit// Viimeyön unessa tapoin itteni. Hyppäsin laivasta, se tuntui tosi todelta. Liian todelta.

Vitutusta

Näköjää vähän ko toka postaus tänään,
mut riehun nyt sen verran,
että VITTU SAATANA KUN SATTUU YSKIMISEN JÄLKEEN NIIN SAATANASTI!!!
Helpottaa vähän jos ei yski, mut jossai vaiheessa on ihan pakko yskästä/yskiä, ni ei jumalauta, tuntuu kun turpois kurkku tai joku, ihan ku olis pala kurkussa ja muuta paskaa.

Parasta täs onki, että tarvii selvitä Fisherman's Friendeillä, kun ei oo apteekista kurkkupastilleja eikä yskänlääkettä tääl äitil eikä S'n porukoilla. Vituttaa niin saatanasti.

Olis tuol Royalin salmaria, eli saatanpa sitäki sortua kokeilemaan.
Sattuu niin vitusti liikaa, miten tääki yö pitäis kestää?

Tupakkaa ei pysty polttamaa, vaikka kuinka tekis mieli. Jumalauta et saan raivarin jos tuun kunnolla kipeeks!

Omegle on naurettava paikka

Hetki vietettii S'n kans oikee laatuaikaa ja istuttiin  Omeglessa.

Melkeen säälin niitä, ku toiset on siel niin tosissaa, mut emmä kuitenkaa,

ihan naurettavaa.

Synttärit meni hienosti! Ässämixei meni vähä useempiki alas.

Vitutti vaan, ku ei ollukkaan paikkaa missä jatkaa, kun ihmiset ei taas ilmotellu olevansa sittenki siellä,

mihi meiän piti mennä.

Noh, kahessa baarissa käytiin, toisessa äiti duunis, toisessa äidin ystävä jonka olen iteki pikkusesta saakka tuntenu. S ja äidin ystävä laulovatki mulle karaokena "hyvää syntymäpäivää, sinulle rakkain, hyvää syntymäpäivää toivotan..." Oli ne ihania. ♥

S'n kans sit laulettiinki Vihreän joen rannalla,

6 meistä joi, seittemäs ei voinu koska oli kuskina, eikä päästy vikaa määränpäähä niinku mainitsinki jo.

No, loppuilta on pätkässy ittensä kokonaa ajatuksista pois,

pienipieni palovamma on polvessa (tupakasta todnäk) ja kyllä taisin sikariaki poltella.

Ihanat toivat mulle kruunun. ♥

Tukka on kuulemma rajun näkönen.

Joku sano vihreeks, taisin huutaa (oikeestikin HUUTAA) takas, että turkoosi tää on. Hups.

Oksentamaanhan kolme meistä pääty (kuulun kolmen joukkoon) mut kyyneltäkään en itkeny.

Tykkäsin paljonpaljon illasta. ♥♥

18 and life!

Eighteen and life you got it

Pääsin kahdeksaantoista, jokasesta itsemurhapäätöksestä huolimatta.
Onneksi en tehnyt sitä.

Menneisyys tietty vaivaa väkisinkin useasti.
Pääseekö siitä yli?

Vaikka mitä väliä, koska on elämä edessä.

Eighteen and life to go

Pakollinen vauvakuva. (:

Hän huutaa vastatuuleen

Sisko lähetteli kuvia. ♥
Voin päivittää naamani "julkisessa" blogissani, jos jotain oikeesti kiinnostaa mun rumuus,
linkitän osotteen tänne sit joskus.

Pieni raivo viime postauksessa, pahoittelen.
Meni se ohi.

Kuskattiin äitiä ja sen kaveria eilen kuudesta johonkin puolneljään. Oli hauskaa.
Oli paskaa.
Kuulin livenä Kaija Koota ja Chisua. En nähnyt, koska k-18.

Viiltelin. Aamulla. Loukattu olo.

Se lääppi mun persettä,
vittu eieiei.

Etovaa, ällöttävää. Ei olis pitäny pistää farkkushortseja.

Leikatkaa mun perseestä paloja pois, likasia paloja.

Peilikuva on järjettömän kauhea.

6 viiltoa.
Heräsin, menin vessaan,
viilsin.

No mutta tukassa on nyt turkoosi väri,
huomenna 18v, 
baareilemaan, S'n porukoiden taloon jatkamaan.

Tiedoksenne, että
pidän sit hauskaa!

Vittu ihan sama

En ollukkaa ku parisen tuntia yksin tänää.
Jeejee vittu.

Eipä paljon kiinnosta mikään paskaakaan.
Vitut jostain autokouluun ilmottautumisesta.
Vitut siitä, jos en oo hyvällä tuulella.
Vitut siitä, jos pilaan kesäni ite.
Vitut siitä, jos mun kanssa ei oo niin kiva jutella.
Vitut siitä, että tunnen itteni saatanan yksinäiseks.
Vitut siitä, että tän viikon aikana valutan verta, tahallisesti.
Vitut siitä, jos olen mustasukkanen, vihanen, typerä, ärsyttävä, PASKA.
VITUTVITUTVITUTVITUT.

Tulee nättejä arpia,
en aio epäonnistua huonoilla raapamilla. Hienoja viiltoja pitää tulla.

Ruokaakin vois jättää syömättä.

Kiitos hei. Vittu.

Alone

Tukka on taas kunnon blondi,
hommasin farkkutakin ja tilasin pari venytystä.
Näin ykkösluokalta tuntemaani kaveria taas pitkästä aikaa,
siskot tuli eilen. Niitäkin viimeks nähny kuukausi sitten.

Väsyttää ihan vitusti, tulihan viimeyönä mentyä taas ajoissa nukkumaan, neljän maissa. 
Oma vartalo ahdistaa jnejne.
Ollaan otettu valokuvia siskojen ja S'n kans, ja tehty tänään taas reissu kirppikselle, koska siskot halus.

Ihailen arpia.

Otsikko viittaa huomiseen, siskot äitinkans lähös rannalle, S'llä on autokoulun kakkosvaihe. Jesjes, sellasta se on ku ei oo Somerolla kavereita joiden kans hengata. Hämeenlinnaan ei oo varaa ajaella edestakas, kuitenki pitää olla Somerolla paljon.

En tykkää itestäni.  Yhtään.

Synttärit lauantaina, enköhän sillon vedä perseet ja murehdi hetken sitä, kuinka vähän mulla loppujenlopuks on ihmisiä. Sit voiski olla hauskaa. Ja sammua.

On silti ollu ihan kivaa. Tai ehkä vähän kivampaaki, kun toi ihan. 

Huominen vaan vituttaa aika rankasti.

Ps. Eilen oli kuukausipäivä, 1v 2kk ♥