Näytetään tekstit, joissa on tunniste siskot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste siskot. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Never ending story

Vähä joulukuvia! >KLICK< Tuolta vähän kuvailuja. (:

Edelleenki on kuulunu hyvää! (: (Ellei mukaan lasketa järjetöntä läskiahdistusta joka on koko vitun ajan).

Eilen oltii S'n, äitin ja siskojenkans S'n porukoilla syömässä. Äiti ja S'n porukat näki toisensa tosiaan vasta eilen ekaa kertaa, et kai se oli reilu puolentoistavuoden jälkeen aikaki. :D
Oli tosi mukava ilta, availtiin sielläki viel vähä lahjoja ja sillee. ^^

Valokuvaaja kirjotti eilen blogiinsa, poimin tähän yhen kivan pätkän sieltä.

Ko mentii sinne, ni mua ahdisti aika pal. Mut sit ko siäl oli nii rentoo ni sit pysty rauhottuu. Siäl oli oikeesti mukavaa, nautin mun olosta tosissani. Mun oli hyvä olla.

Vika lause! Tuli kiva fiilis. (Tossa pätkässä siis kirjotusta siitä, kun mentiin sinne S'n porukoille).

Kohta pitäis parin kaverin ilmestyä, otetaan vähän alkoholia (kyllä, vähän!) ja vietetään iltaa.

Eilen katoin Saksikäsi Edwardin, voi ei. ;____; Ihana leffa! 
Säälin Edwardia ku kaikki oli ilkeitä sille ku se oli vaan erilaine. ):
Oompas tunteikas, mut oikeesti meinasin iha alkaa itkemää ku se oli niin viattoman ihana. ♥



Ei tähä loppuu voi lisätä muutakun I'm in love ♥

PS. Tervetuloa kaksi uutta lukijaa! (:

Pps. Tätä (>KLICK<) kuuluu läskiahdistuksen kanssa..

lauantai 17. marraskuuta 2012

Death ain't nothing but a heartbeat away


Voi kumpa matkas onneksi koituis 
Vihaa, katkeruutta et tuntis joutavaa, 
Voi kun oisit viisaampi kuin isäs milloinkaan

Entä jos musta tuleeki alkoholisti, sukuvikana?

Taisin mä eilen olla vähä taas humalassa, piti olla iisisti tää viikonloppu,
ilman mitään muuta kuin saunalonkero.

Siskot kävi tänää ekaa kertaa kattomassa tätä kämppää.
Mukana oli tietysti mun entinen huoltaja.
Ahdisti liikaa, kun kuulin, et ne haluis tulla käymään.

Oli kiva nähä siskoja tällee omassa kodissa. ♥
Valokuvaajalla oli pitkähihanen. Eikä se vahingossakaan nostanu niitä hihoja.
Nään siinä niin paljon itseäni.

Hymyile kun oot ihmisten keskellä.
Pidä pitkähihaista. 
Itke öisin, älä vahingossakaan kenenkään edessä.
Äläkä missään nimessä puhu.

Mä syytän niin paljon itseäni.


On mulla oikeesti ollu ihan kiva päivä.
Huoltajan vierailu meni ihan hyvin.
Saunottiin ja siivottiin S'n kanssa, ja nukuttiin pitkään.

Eilen meni kivasti, vaikka vähän humalassa olinkin.
Ja vasta sillon uskalsin itkeä, kun S haki mut kotiin.
Makkarin seinää pitkin valuin lattialle istumaan, ja annoin kyynelten tulla.

En itkeny kauaa, en paljon, mutta tuntu ihan hyvälle aamulla.
S'n kanssa on niin paljon helpompi tuntea itsensä paremmaksi ihmiseksi.
Vaikken hyvä ihminen olekkaan.


Polilla sano, että näytän siltä, kun oisin saanu elämästä kiinni.
Hymy, nyökkäys, oonko muka saanut?

maanantai 22. lokakuuta 2012

I ♥ your blog


Kiitos hirmuisesti Yksinäinen Helmi ♥



Mä tykkään sun blogista -tunnustuksen säännöistä sanotaan seuraavaa:
1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, jolta tunnustuksen sait.
2. Anna tunnustus viidelle (5) lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi Post It -lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain Post It -lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi lähettävät sen eteenpäin.

Tunnustuksen annan näille blogeille:

1. Linnunradan lapset, olet uskomattoman vahva. Älä päästä irti.

2. Masennuksen kourissa, pärjääthän?

3. I'm officially off the rails, you should try it, sä tulet pääsemään siihen, mitä tavoittelet.

4. Porvariston hillitty charmi, en linkannut, kun muistelisin, ettet halua. Ihanat tekstit, voimahalauksia.

5. Tippuvat kyyneleet, sama kuin edelliseen. Pysy vahvana.

Ei järjestyksessä.


Entä kuulumiset? Ahdistaa, ärsyttää, masentaa. Väsyttää? 
Ei, ei niin hirveästi, ei kai, otin kyllä lääkkeen. Uni voisi kyllä tulla,
jos jaksaisin mennä sänkyyn.

Äidiltä mukava puhelu, ehkä siskojen asiat järjestyy.

Jätän huomisen valinnaisen väliin, en vain jaksa. En.

Ja mä ajattelin lähteä kohta viiltämään. 
Ihan vähän vaan.

perjantai 5. lokakuuta 2012

Olin seitsemän päivää selvinpäin, enkä jaksa enempää

Tänään pois omasta kodista ja humalaan.
En jaksa maata paikallani, ajatella. Enkä halua.

Ajatukset pois.

Shottipeliä pelataan taas,
levyn polttaminen kohta, että on matkalla jotain,
mihin tarttua.
Rytmi, kappaleiden sanat. Ja me aiotaan nauraa.

Tänään olin koulusta etäpäivä,
tehtävälappu syyttävänä näppäimistön vieressä,
ensimmäinen viidestä, moniosaisista tehtävistä tehty.
Kyllä mä kerkeän.

Huomenna Pianisti ja Valokuvaaja tulevat paikkaan,
jossa on hyvä olla.

On mulla kotonakin, mutta siskojen kannalta.

Tuitui, S osti mulle ihanat pöllökorvikset eilen. ♥

Vaatekriisi.
Stressi.
Väsyttääkin vähän, mutta meen valmistautumaan.

lauantai 10. maaliskuuta 2012

Siskoista

Tuntuu että tärisen, sellainen olo, muttei näy ulospäin. Luin 14-vuotiaan siskoni blogia.

Kirjoitettu eilen, 9.3.2010

"entä jos mua ei vaan satu kiinnostamaa. entä jos ketään ei kiinnosta.
entä jos mä en taho kertoo mun ongelmista. entä jos niit ei mun ongelmat kiinnosta.
   mulla on ongelmia. mulla on niitä liikaa. mulla ei riitä ihmiset, joille puhua. niitä on vaan kuus. kuus. ei se riitä! mut on liikaa asioita mun pään sisällä! jos ne sais pois ni ottaisin puolet pois. sillonki mun pään sisäl on liikaa. mun pääs on kaksin kertane määrä asioita.. mä en tykkää olla tämmönen. mä tahdon muuttua, mut mä en ymmärrä miten mä voin tehä sen. asiat ei mun elämäs muutu ikinä, muutako huonompaa suuntaa. se on tullu huomattuu.
   mä tiiän et oon hirvee ihmine muutenki, mut silti yritän silti tehä mun siskon fiiliksen paskaks. joo mä myönnän et oon kateelline sille. mä kirjotan mun siskosta pahaa, mut heti sen jälkee mul tulee ittelleni entist paskampi fiilis. en tiiä mitä teen tässäkää asias. en tahtois olla mun siskoo kohtaa niin epäreilu.
   mitä enemmä mä ajattelen mun elämää, joka kusee, ni sitä enemmä mua alkaa masentaa. ei oo ympärillä muutako viis ihmist joihin voin luottaa. puhumine vakavasti ei oo mulle tarkotettu. ei todellakaa. pitää vaan koittaa kestää..."

Omat kursivoinnit, koska löydän niistä itseni, omia ajatuksiani, kun olin 14v.
Siskosta on tulossa samanlainen kun minä, eikä se ole ok. Ei siitäkään näy ulospäin, että on huono olo.

Mulla on vielä toinenkin sisko, 15-vuotias, ihan erilainen kun me muut.
Positiivisempi, tunteellisempi (sillä tavalla että näyttää helpommin tunteensa), fiksumpi (oikea välkky).
Siitä ei tarvitse kantaa normaalia suurempaa huolta. Sille en kuitenkaan voi näyttää tuota tekstiä, ei saa kuormittaa.

En voi muutakun miettiä, että näytän tekstin äidilleni. Melkeen varmaksi voin sanoa, että toi pahenee tosta.

Se olisi, ja nuokin asiat jo, on mun vika.