I've learned to live half alive

Viime perjantaina maikka kysys että onks mulla jotain, kun on noita viiltojälkiä.
On täs kaikkea, päässä pyörii liikaa asioita, mut antaa pyöriä.

"Ei mulla mitään enää oo"

Pitkin päivää kuulu kaikkea muiden luokkalaisten kivaa.

"Sain kesätyöpaikan"

"Luulin kokoaja et mun palkka on 8 euroo, mut se oliki 9"

"Sano nyt et sullaki on kaikki tosi hyvin", kunhan retorisesti sarkasmiäänellä kysyin.

*hymy* "Kaikki on hyvin"

Jne.

Ainii, J täytti 18 tänää.

Tekeehän se kipeetä,

en usko että mulla ikinä

tulis olemaa kaikki hyvin.

Vihaan tätä. 

Ihan sama vaikka kuolisin pois. 

Ps. Kestän mitä vaan.

I have lost the will to live
Simply nothing more to give
There is nothing more for me
Need the end to set me free