Ehkä musta puuttuu nyt yksi pala vähemmän,
mutta entä jos kadotan sen taas?
Tuli siis hyvä päivä.
Aamulla kävin vaa'alla, lihonnut. 3'n viikon aikana oksentanut kerran.
Vihaan niitä rumia mustia numeroita, liian isoja.
Ja oon kyllä yrittänyt hyväksyä ne.
Mikä helvetti mua vaivaa,
kun fiilikset on taas ihan pohjalla.
// Missaan kaiken, koska asun täällä.
Missä vaiheessa oon elänyt?
Oon vaan helvetin pitkään ollu yksin,
kun en oo voinut tehdä mitään,
enkä mennä minnekkään.
Edelleenkin, vaikka vaan vähän vähemmän.
Onhan edellisestä kerrastaki jo viikko.
Punaista, hiljaista huutoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti